Pitkäaikainen haave toteutui, kun päästiin toistamiseen lähtemään reissulle Uuteen-Seelantiin. Tälläkin kertaa napotettiin joulu lentokoneessa, paluu koittaa tammikuun viimeisinä päivinä. Suunnitelmissa on keskittyä eteläsaarella pyörimiseen kalasteluineen, vaelluksineen ja oluiden maisteluineen. Toki bongaillaan myös vesiputouksia ja muita Avara-luonto -juttuja!
Mikalle tuli joulu etukäteen vähän ennen lähtöä, kun Visionilta lähetettiin uutuuksia reissutestiin. Varsinkin ensi kaudelle lanseerattavat XO-siimat vaikuttavat mainioilta, tulevat olemaan koko reissun ahkerassa käytössä! Myös Tane-vavalla alkaa olemaan muutama päänahka kontollaan :) Kaikki tämä kuvassa näkyvä roinamäärä tungettiin yhteen rinkkaan, Elisalle lähti mukaan melkein samanlainen läjä kaikenlaista tarpeistoa!
Mikalle tuli joulu etukäteen vähän ennen lähtöä, kun Visionilta lähetettiin uutuuksia reissutestiin. Varsinkin ensi kaudelle lanseerattavat XO-siimat vaikuttavat mainioilta, tulevat olemaan koko reissun ahkerassa käytössä! Myös Tane-vavalla alkaa olemaan muutama päänahka kontollaan :) Kaikki tämä kuvassa näkyvä roinamäärä tungettiin yhteen rinkkaan, Elisalle lähti mukaan melkein samanlainen läjä kaikenlaista tarpeistoa!
Reissun ensimmäinen viikko on mennyt vauhdikkaasti.
Saavuimme Uuteen-Seelantiin perjantaina 1. joulupäivän iltana. Väsyneitä
reissulaisia oli onneksi vastassa lämmin ja aurinkoinen sää. Lauantai meni varustehankinnoissa.
Etsimme juomapullot, makuualustat ja ostimme kalastusluvat ja retkimuonat. Myös
vuokra-auto saatiin sovitusti käyttöön. Sunnuntaina iltapäivästä päästiin starttaamaan
kaupungista ulos innostuneissa tunnelmissa. Seuraavat päivät menivätkin sitten
nopeaan tahtiin hyvässä säässä kalastaessa. Aloitimme viime reissun parhaista
paloista ja käytimme ensimmäiset päivät sellaisten jokien kalastamiseen, jotka
olivat meille jo tuttuja. Oli ihanaa olla näissä maisemissa taas! Haasteitakin
tuli eteen: kalastus on entisestään kasvattanut suosiotaan ja monilla joilla
tuntui olevan aikamoinen kalastuspaine. Kalastuspaikkojen valinnassa yhtenä kriteerinä
oli siis löytää jokia, joissa pääsisi oikeasti ongelle eikä vain ihmettelemään
säikytettyjä kaloja. Onneksi vanhat tutut joet eivät pettäneet ja Mikan viikko
on mennyt logiikalla ”ei päivääkään ilman kalaa”.
Loppuviikosta päädyimme myös kokeilemaan uusia jokia, osa huonommalla ja osa paremmalla menestyksellä. Torstaina tehtiin historiaa: kävimme katsomassa kuuluisat Maruian vesiputoukset. Ajoimme viime reissulla vähintään kymmenen kertaa paikan ohi ja aina sovimme käyvämme siellä seuraavalla kerralla. Nyt koitti se hetki, kun oikeasti jarrutimme tienhaarassa ja kävimme ne katsastamassa. Samalla saimme kameranlinssiin paikallisen, olutmerkkinäkin tutun Tui-linnun.
Nyt viikonlopuksi ajoimme kaupunkiin ja maastouduimme hostelliin pitämään sadetta. Koko eteläsaaren yli pyyhkäisee sadealue eikä metsässäolo tällä hetkellä houkuta. Lepopäivät tulevat muutenkin tarpeeseen, saa kroppakin levätä ahkerasta kävelystä. Kuluva sunnuntai ainakin vielä huilataan vesisateen ropinassa, toivottavasti maanantaina päästään taas maastoon!
Loppuviikosta päädyimme myös kokeilemaan uusia jokia, osa huonommalla ja osa paremmalla menestyksellä. Torstaina tehtiin historiaa: kävimme katsomassa kuuluisat Maruian vesiputoukset. Ajoimme viime reissulla vähintään kymmenen kertaa paikan ohi ja aina sovimme käyvämme siellä seuraavalla kerralla. Nyt koitti se hetki, kun oikeasti jarrutimme tienhaarassa ja kävimme ne katsastamassa. Samalla saimme kameranlinssiin paikallisen, olutmerkkinäkin tutun Tui-linnun.
Nyt viikonlopuksi ajoimme kaupunkiin ja maastouduimme hostelliin pitämään sadetta. Koko eteläsaaren yli pyyhkäisee sadealue eikä metsässäolo tällä hetkellä houkuta. Lepopäivät tulevat muutenkin tarpeeseen, saa kroppakin levätä ahkerasta kävelystä. Kuluva sunnuntai ainakin vielä huilataan vesisateen ropinassa, toivottavasti maanantaina päästään taas maastoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti