Tänne kirjoitellaan siis juttuja Oraluoman pariskunnan reissuilusta. Tämä ensimmäinen teksti on kirjoitettu jo aikoja sitten, mutta julkaistaan vasta nyt. Älkää antako häiritä :)
Reissu on alkanut hyvin, tässä ensimmäisen viikon kuulumisia
lyhyesti. Saavuimme Christchurchiin 25.12 noin 40 tunnin ja
kolmen lentokoneen vaihdon jälkeen. Onneksi aikaerorasituksesta ei tarvinnut
kärsiä liikaa: päästiin ekana iltana illallisen jälkeen nukkumaan ja aamulla
herättyämme aikalailla suoraan uusiseelantilaiseen päivärytmiin. Ensimmäisenä joulupäivänä ei oikein ollut
mikään paikka auki, mutta tapaninpäivänä eli täkäläisittäin ”boxing day”:na
pääsimme jo kaupunkiin ja kauppoihin tutustumaan. Kiertelimme Christchurchia,
katselimme vähiä maanjäristyksen säästämiä nähtävyyksiä ja kävimme nopean
reissun surullisessa keskustassakin katselemassa monen vuoden takaista tuhoa.
Seuraavat pari päivää kuluivat kiihkeässä auton etsinnässä.
Pitkän netissä luuhaamisen ja muutamien autokauppojen jälkeen meille löytyi
suloinen pieni Nissan Vanette 1991 uudeksi kodiksi. Ostimme sen
hollantilaiselta pariskunnalta, joka oli ostanut sen saksalaisilta
reissaajilta. Auto on matkailukäyttöön muutettu pakettiauto, jossa on
kokkausmahdollisuus ja levitettävä sänky. Mukana tuli myös paljon muuta
camping-tavaraa. Nyt vain peukut pystyyn, että Vantsu palvelee meitä
uskollisesti seuraavat kolme kuukautta :)
Pakollisten auton-osto-muodollisuuksien jälkeen pääsimme lauantaina starttaamaan suuren kaupungin häilnästä uudella ”Vantsullamme” kohti vehreämpiä maisemia. Ensimmäinen yö meni vuoristossa, jonne olimme illalla toiveikkaina ajaneet kivan vuoristojärven rannalle. Ideana olisi ollut päästä jo suoraan ensimmäiselle kalareissulle, mutta luonto-äiti puuttui peliin. Sateet ja todella räväkkä tuuli pilasivat kalastussuunnitelmat ja meidän oli lähdettävä aamiaisen jälkeen takaisin etsimään kuivempia seutuja ja kirkkaampia jokia. Päivän ajelun jälkeen täytyi todeta, ettei tällä Canterburyn alueella yksinkertaisesti löytynyt kalastettavia paikkoja. Pelastuksemme tuli auton mukana seurannut vanha karttakirja, johon edelliset reissaajat olivat kirjanneet parhaita paikkoja ja vinkkejä seuraaville matkaajille. Sieltä löytyi meille vinkki läheisestä upeasta merenrantapaikasta, jossa vietimme auringonpaisteisen illan ja nukuimme sikeästi yön.
Beachilla |
Pakollisten auton-osto-muodollisuuksien jälkeen pääsimme lauantaina starttaamaan suuren kaupungin häilnästä uudella ”Vantsullamme” kohti vehreämpiä maisemia. Ensimmäinen yö meni vuoristossa, jonne olimme illalla toiveikkaina ajaneet kivan vuoristojärven rannalle. Ideana olisi ollut päästä jo suoraan ensimmäiselle kalareissulle, mutta luonto-äiti puuttui peliin. Sateet ja todella räväkkä tuuli pilasivat kalastussuunnitelmat ja meidän oli lähdettävä aamiaisen jälkeen takaisin etsimään kuivempia seutuja ja kirkkaampia jokia. Päivän ajelun jälkeen täytyi todeta, ettei tällä Canterburyn alueella yksinkertaisesti löytynyt kalastettavia paikkoja. Pelastuksemme tuli auton mukana seurannut vanha karttakirja, johon edelliset reissaajat olivat kirjanneet parhaita paikkoja ja vinkkejä seuraaville matkaajille. Sieltä löytyi meille vinkki läheisestä upeasta merenrantapaikasta, jossa vietimme auringonpaisteisen illan ja nukuimme sikeästi yön.
Seuraavana matka jatkui rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi
pieneen Kaikouran kaupunkiin, jossa tehtiin pientä tavaratankkausta ja
turisteilua ja jatkettiin viettämään uuden vuoden aattoa seuraavalle beachille.
Illasta tuli ikimuistoinen, kun meidät kutsuttiin naapureiden
rantabileisiin.
Uuden vuoden ensimmäinen aamupäivä korkattiin kokeilemalla kahawain narraamista perholla rannalta käsin. Se ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Tässä vaiheessa oli aika hylätä kalastushaaveet taas hetkeksi. Onneksi saimme seuraa tuttavapariskunnasta, Juhosta ja Noorasta, jotka tulivat seuraksi viettämään uuden vuoden päivää. Hyvä illallinen, viiniä ja nuotio rannalla oli mainio tapa viettää uuden vuoden päivää. Nyt olemme jatkamassa Kaikourasta taas eteenpäin. Suunnitelmissa olisi löytää kalastettava joki tai järvi kohtuullisen ajomatkan päästä .
Perhonsidontaa Vantsulla |
Ensimmäinen merikalastusyritys |
Uuden vuoden ensimmäinen aamupäivä korkattiin kokeilemalla kahawain narraamista perholla rannalta käsin. Se ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Tässä vaiheessa oli aika hylätä kalastushaaveet taas hetkeksi. Onneksi saimme seuraa tuttavapariskunnasta, Juhosta ja Noorasta, jotka tulivat seuraksi viettämään uuden vuoden päivää. Hyvä illallinen, viiniä ja nuotio rannalla oli mainio tapa viettää uuden vuoden päivää. Nyt olemme jatkamassa Kaikourasta taas eteenpäin. Suunnitelmissa olisi löytää kalastettava joki tai järvi kohtuullisen ajomatkan päästä .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti